tiistai 29. elokuuta 2017

Ruispuolukkapuuro

Tuleeko jollekulle muullekin välillä sellainen olo, että nyt pitää välillä palata ihaniin suomalaisiin perinneruokiin? Minulle se tuntuu tulevan säännöllisin väliajoin. Milloin meillä tehdään curryja ja toiste sitten ihan vaan murusoosia (suomennettuna jauhelihakastiketta siltä varalta, että murusoosi on taasen porilaista perua). Tällä kertaa haikailin peruspuuron perään ja puuroksi valikoitui niin ihanasti vuodenaikaan sopiva ruispuolukkapuuro. Miksi olinkaan sen unohtanut? Ehkäpä se ei kesäaikaan houkuttele niin paljoa, mutta nyt ilmojen viilennettyä se maistuu oikein hyvin.


Ruispuolukkapuuro
4-5 hengelle

1 l vettä
n. 0,5 dl sokeria tai muuta makeutusta tarpeen mukaan
3-4 dl puolukoita
n. 2,5-3 dl karkeita ruisjauhoja
ripaus suolaa

Mittaa vesi, sokeri ja puolukat kattilaan. Anna kiehua noin 5 minuuttia. Vatkaa kiehuvaan nesteeseen ruisjauhot. Laske lämpö miedolle. Anna puuron hautua kannen alla noin 45-60 minuuttia. Sekoita aina välillä. Tarjoile joko lämpinä tai kylmänä. Säilytys jääkaapissa muutaman vuorokauden ajan.

Tällä kertaa lyhyestä virsi kaunis. Kuten tavallista, suunnitteilla on vaikka mitä. Kunhan vaan saisi tehtyä ja kirjoitettua. Simppelimpi hapanjuureni on ollut elossa jo niin pitkään, että voin hyvin kertoa teille siitä pian. Paljon helpompi toteuttaa kuin aiemmat ja leivät ja varsinkin pizzat siitä ovat olleet todella herkullisia. Mmmm. Nytkin on pizzataikina nousemassa.

Kuten kuvasta näkyy, tällä juurella on voimaa.




perjantai 25. elokuuta 2017

Sienicurry

Luin järkyttyneenä jutun Iltalehdestä. Siinä kerrottiin tänä vuonna myrkytyskeskukseen tulleen jo noin 200 puhelua mahdollisista sienimyrkytyksistä. Sienestäminen on vastuullista puuhaa, mutta kuitenkin todella antoisaa. Kannustan kovasti ihmisiä metsään sieniä keräämään, mutta perusasiat pitää olla hallussa. Sieni minkä syöt, pitää olla ehdottomasti tunnistettu syötäväksi sieneksi, arvailu ei riitä. Nykyään harrastetaan paljon valokuvatunnistusta. Se ei ole täysin varmaa. Pitää muistaa itse verrata sientä vielä tuntomerkkeihin ja ottaa vastuu itse siitä, että syökö vaiko ei. Jos on hiukankin epävarma, on parempi jättää syömättä.
Jos aloittaa sienestyksen, ei kannata heti yrittää ottaa haltuun kaikkia ruokasieniä, muutamalla helpolla tunnistettavalla pääsee jo pitkälle. Kantarellista, suppilovahverosta, vaaleaorakkaasta, mustatorvisienestä ja karvarouskusta on hyvä aloittaa. Ne sienet ovat helposti tunnistettavia. Herkkutattikin on helppo tunnistettava, kunhan muistaa, että kiltillä herkkutatilla on valkoiset verkkosukat, tuhmalla sappitatilla mustat. Niissä on muitakin eroja, mutta jos alan nyt käymään sitä läpi, tulee tästä vielä pidempi vuodatus kuin nyt...

Hyvä sienikirja auttaa paljon. Ota haltuun käsitteet jalka, lakki, helttasieni, poimut, pillit, tuppi, täyteinen, ontto, kolotyvinen, tasatyvinen, johteinen, itiöpöly, metsätyypit. Ehkä nämä nyt kuulostavat heprealta, mutta kun oikeasti opit ne, ymmärrät täysin mitä kirjoitin. Kerää sienet kokonaisena, jotta tunnistaminen olisi mahdollisimman varmaa. Opettele 1-2 uutta sientä kaudessa. Lyöttäydy konkarin matkaan sienireissulle ja käy sieninäyttelyissä. Livenä näkemällä oppii parhaiten. Silloin pystyy opettelemaan enemmän kuin sen 1-2 sientä.

Älä ahnehdi, opit kyllä tunnistamaan kehnäsienen tai koivunkantosienen ajallaan. Aloitin sienestyksen 10 vuotta sitten ja nyt on varmuudella hallussa 120 sienilajia. Lisäksi uskon tunnistavani parikymmentä muuta, kunhan vaan näen. Kyllä se tietomäärä siitä kasvaa ajan myötä!



Nyt kun olen saanut vuodatettua sieniasiani, jatkan vielä sieniruoan parissa. Tässä ruoassa käytin peruskerääjälle ehkä aavistuksen oudompia sieniä - mm. sikurirouskua, vyöleppärouskua, kehnäsieniä ja vähän tunnetumpaa vaaleaorakasta. Sienicurryssä voi hyvin käyttää myös keitettyä haaparouskua. 

Sienicurry
4:lle hengelle

1 litra sekasieniviipaleita
0,75 dl maustamatonta jogurttia tai soijajogurttia
----
3 rkl öljyä
1 tl sarviapilan siemeniä
1 tl sinapinsiemeniä
1 vihreä kardemumman siemen*
2 kokonaista neilikkaa*
1 laakerinlehti*
----
n. 20 kuivattua curryn lehteä muserreltuna
1-2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
1 tl inkiväärimurskaa
1 tl kurkumaa
1 keskikokoinen sipuli silppuna
1-4 Kashmiri Mirch -chiliä tai muuta chiliä maun mukaan
3 isohkoa tomaattia kuutioituna
suolaa maun mukaan
vettä niin paljon, että on saat hyvän koostumuksen curryyn

Siivoa ja viipaloi sienet. Keitä tarvittaessa rouskuja, esim. haaparouskuja 5 min väljässä vedessä. Huuhtele ryöpätyt sienet. Laita sieniviipaleet marinoitumaan jogurttiin. 

Kuumenna öljy keskikuumalla lämmöllä. Lisää sarviapilan siemenistä laakerinlehteen olevat aineet öljyyn. Paistele sekoitellen hetki. Lisää seuraavaksi sipuli, curryn lehdet, inkivääri, kurkuma, valkosipuli ja chili. Kuullota sipuli kauniin kuultavaksi, siihen kuluu noin viitisen minuuttia. Sekoittele lastalla koko ajan. Lisää joukkoon sienet jogurtteineen ja tomaatti. Paista niin, että sienet kypsyvät. Mausta suolalla. Lisää paistamisen loppupuolella vettä niin, että saat hyvän koostumuksen. Anna hautua. Tarkista suolaisuus. Tarjoile riisin ja naan-leivän kera. Ohrarieskakin toimi yllättävän hyvin.

*-merkityt otetaan pois ennen tarjoilua

Muutamia sienikuvia vielä. Esittelen lyhyesti sikurirouskun, joka on omiaan tällaisiin ruokiin.

  Sikurirousku - Lactarius Camphoratus
Lakki on kooltaan 2-5 cm leveä. Sikurirousku tuoksuu voimakkaasti currylta tai sikurilta. Varsinkin kuivatessa curryn tuoksu on hyvin voimakas. Itse en tykkää kuivata sikureita voimakkaan tuoksun vuoksi sisällä. Kuivattua sikurirouskua käytän mausteena. Jauhan sen jauheeksi ja laitan milloin mihinkin lusikallisen pari mausteeksi.

Lakki on nuorempana nipukallinen, kuvassa näkyy vielä hieman nipukkaa. Lakki on tahmeahko, punertavanruskea ja vanhempana voi olla suppilomainen.

Kaksi sikurirouskun piirteistä näkyy tässä hyvin. Valkoista maitiaisnestettä irtoaa erittäin hyvin. Hyvä kikka metsässä sikurirouskun varmistamiseen on tökätä veitsellä sienen lakkia. Sikurirouskusta oikein purskahtaa "maitoa" esille. Lisäksi kuvassa näkyy miten jalka tummuu tyveen päin. Jalka on ontto. Heltat ovat tiheät, tasatyviset ja kapeahkot. Heltat ovat vaaleanruskeat, myöhemmin voivat olla tummanpunaisen ruskeita. 

Lue vielä sikurirouskusta muista lähteistä. Opettele tunnistamaan se varmasti ennen kuin syöt. Sikurirouskua ei tarvitse ryöpätä. Sen voi paistaa suoraan pannulla. 



Muistakaa sienestää turvallisesti!

lauantai 19. elokuuta 2017

Mustikkamurupalat

Aloin eilen kirjoittamaan tätä mustikkamurupalapostausta, kun uutiset Turusta tavoittivat minut. Yhtäkkiä suunnittelemani alkuteksti ei ollutkaan enää hyvä. Minun piti kertoa, että kuinka hassuja juttuja Neiti on kertonut koulutiensä alkutaipaleella, mutta nyt en saa sitä kirjoitetuksi. Omassa päässä pyörii ihan liikaa muita juttuja. Olen miettinyt paljon sitä, että miten avata lapselle maailmaa terrorismin pelon varjosta ja miten kertoa siitä, että mitä ihmiset voivat tehdä toisilleen.

Tänä aamuna sitten kävin ehkä elämäni vaikeimman keskustelun lapsen kanssa. Puhuimme terrorismista, ihmisten pahuudesta, vaaroista, siitä että poliisi suojelee ja mitä voi itse tehdä, jotta maailmasta tulisi parempi paikka. Surullisia juttuja, joita on syytä käydä myös lapsen kanssa läpi rehellisesti. Pienet kuulevat kuitenkin uutisista yhtä sun toista, joten on syytä käsitellä informaatiotulvaa yhdessä ja omalta osaltaan auttaa lasta ymmärtämään. Ihan kaikkea neiti ei kuitenkaan ymmärrä ja hyvästä syystä. Hän mietti, että miten ihminen voi olla niin paha toiselle ja miksi ei voida hyväksyä kaikkia, koska eivät ihmiset ole erilaisia lopulta, koska kaikki ovat ihmisiä. Hänellä oli hyviä pointteja ja erittäin kauniita ajatuksia. Kunpa aikuisillakin voisi olla lapsen suvaitsevainen ajatusmaailma.

Yhä edelleen haluan, että hänestä kasvaa juurensa tunteva ja ylpeä suomalainen, joka ei väheksy itseään. Yksi keino on arvostaa suomalaisia raaka-aineita. Meillä on upeat metsät, joista löytää vaikka mitä. Näissä leivonnaisissa pääosan saa itseoikeutetusti mustikka.


Mustikkamurupalat
16-20 kpl

300 g erikoishienoja spelttijauhoja
100 g isoja kaurahiutaleita
1 tl leivinjauhetta
100 g sokeria
200 g maidotonta margariinia tai voita
----
0,25 dl soijajogurttia tai tavallista maustamatonta jogurttia

Täyte:
450 g mustikoita
1 rkl perunajauhoja
1 tl vaniljasokeria
2-4 rkl sokeria, maun mukaan

Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen. Vuoraa leivinpaperilla n. 25 cm x 25 cm vuoka. Sekoita yhteen jauhot, hiutaleet, leivinjauhe ja sokeri. Nypi joukkoon rasva. Ota sivuun 4 dl taikinamurua. Lisää loppuun taikinaan jogurtti. Painele tämä taikina vuoan pohjalle.

Sekoita yhteen perunajauho ja sokerit. Sekoita mustikoiden joukkoon. Levitä mustikkaseos pohjan päälle. Ripottele päälle murut. Paista n. 35-45 minuuttia tai kunnes on kypsää ja kullankeltaista. Anna jäähtyä. 



maanantai 14. elokuuta 2017

Kantarellisalaatti

Jiihaaa! Sieniä, mustikoita, vadelmia, ihan paras vuodenaika menossa! Että mä rakastan suomalaista luontoa ja jokamiehenoikeutta. Jotta herkkuja voi kerätä, ei tarvitse aina mennä aarniometsään asti. Sieniä löytää yllättävän helppokulkuisistakin maastoista.

Haluan nyt muistuttaa, että jokamiehenoikeus ei koske piha-alueita. Tähän muistutukseen on hyvin painava syy. Koin karvaan pettymyksen viikonloppuna, kun vaalimani kantarellit oli käyty poimimassa aamutuimiin mökkimme pihalta. Minua otti päähän kuin pientä oravaa, jonka käpy jäätyi. (Ilmaisen asian tässä hyvin kauniisti. Mielessäni ei ollut orava, eikä mikään muukaan sivistynyt sana.) En pysty menemään hankaliin maastoihin tällä hetkellä ja mökin piha on minulle kuin taivas. Siinä näen sieniä ja marjoja niin, että hyvä mieli säilyy. Onneksi tämä poimija ei ollut koko mökin pihaa käynyt läpi ja saimme siitä vähän kantarelleja. Päällimäisenä mieleen jäi pettymys kanssasienestäjiin, puhumattakaan siitä loukatusta olosta, joka tuli kun pihalla oli luvatta käyty keräilemässä luonnon antimia.

Kantarelleista osa päätyi herkulliseen sienisalaattiin, jonka ohjeen jaan nyt teille.

Kantarellisalaatti 2-3 hengelle

1 l kantarelleja
3-4 pekoninsiivua
2-3 dl spelttihelmiä keitettynä
1-2 dl kikherneitä keitettynä esim. säilykepurkista suoraan
nippu rucolaa
tuoretta oreganoa useampi oksa
1 iso tomaatti
1 porkkana
---
vajaa 0,5 dl oliivi- tai rypsiöljyä
ripaus suolaa ja pippuria
ripaus sokeria
loraus balsamiviinietikkaa

Keitä spelttihelmet pakkauksen ohjeen mukaan. Valuta ja huuhtele kikherneet. Huuhtele rucola ja yrtit. Kuori porkkana ja leikkaa sopivaksi. Itse tein lastuja kuorimaveitsellä. Leikkaa tomaatti kuutioiksi. Sekoita yhteen öljy, suola, pippuri, sokeri ja balsamico, jätä sivuun odottamaan. 

Laita pohjalle rucola ja yrtit. Sitten speltti ja kikherneet, päälle tomaattia ja porkkanaa. Valuta kastike joukkoon. Nostele aineksi pari kertaa niin, että sekoittuvat kivasti. Paista kantarelleista isommat nesteet pois. Ota pois pannulta.

Leikkaa pekoni pienemmäksi ja paista sitä hetki. Lisää joukkoon kantarellit ja paista rapeaksi. Laita pekoni-sieniseos salaattiin päällimmäiseksi. 

Ruoan voi muokata vegaanille sopivaksi jättämällä pekonin pois. Gluteenittoman version voi tehdä käyttämällä esimerkiksi hirssiä tai kvinoaa speltin sijaan.

Sitten vielä muutama sieni-ihanuus. Huom! Kaikki näistä ei ole ruokasieniä. 

Suppilovahveroita löytyi jo. Toivottavasti salasienestäjä ei käy niitä keräämästä pihasta. (En ole katkera, mutta kuitenkin.)

Kantarelli eli keltavahvero

Piispanhiippa (ei syötävä)

Mustamörsky (lähteistä riippuen ruokasieni, joka suositellaan ryöpättäväksi. Me emme ole testanneet ja taidamme jättää testaamatta tulevaisuudessakin.)




sunnuntai 6. elokuuta 2017

Cookiet ohrasta ja speltistä

Tiedättekö mitä? Olen kirjoittanut jo monta eri aloitusta tälle postaukselle ja yksikään ei läpäise seulaani. Olen avautunut näppikselleni jo monta kertaa siitä, että millainen kriisi meitä pian kohtaa. Neidillä alkaa koulu! Ahistaa, itkettää ja vielä enemmän itkettää. Olen ollut aina varsinainen tunteellinen porukolli. Itken aina ja kaikkialla, häissä, hautajaisissa ja jopa jossain paikoissa, kun tyttöni tekee ensimmäistä kertaa jotain uutta juttua. Itkin, kun lauloin hänelle ekaa kertaa unilaulua, itkin, kun vein hänet ekaa kertaa päiväkotiin ja voi taivas kuinka paljon varmasti itken, kun vien hänet ensimmäistä kertaa kouluun. Minun vauvani, niin iso tyttö jo!

Olen yrittänyt olla Neidin loman aikana mahdollisuuksien mukaan paljon hänen kanssaan ja tukenaan. Onhan koulun alku hänelle vielä isompi asia kuin minulle. Olemme leiponeet yhdessä, kuten nämä cookietkin teimme. On muuten pieni ihme, että taikinaa jäi paistettavaksi asti. Niin paljon Neiti ihastui siihen. Hän pyöritteli cookieita ja joka toisesta tuli pieni pallero, "maistipala". Ainakin laadunvalvonta toimi. Muutenkin olemme olleet yhdessä. Skip-Bo on ollut varsin suosittu ajanviete sadepäivinä. Nauru on kaikunut talossa, kun äiti vähäsen säheltää. Mitä siitä, jos nyt en ihan jokaista huomaa tai muuten teen jotain ihan muuta kuin pitäisi. Eikö jonkun kuulukin olla kuin kympin uutisten loppukevennys? Postauksen lopussa se, miksi olen todella suosittua peliseuraa.

Mutta nyt asiaan. Halusin kokeilla cookieita muista kuin vehnäjauhoista. Olemme koko perhe ihastuneet nyt speltin lisäksi ohraan, joten nämä kaksi valikoituivat viljatuotteiksi. Tuloksena makoisia ja rapeita cookieita.


Cookiet
n. 20-30 kpl, koosta ja taikinansyönnin määrästä riippuen

175 g huoneenlämpöistä, hyvin pehmeää maidotonta margariinia tai voita
2 dl fariinisokeria väljästi mitattuna
1 dl sokeria
0,5 dl soijajogurttia tai turkkilaista jogurttia
1 tl vaniljauutetta tai vaniljasokeria
2 dl erikoishienoa spelttijauhoa
2,5 dl ohrajauhoja
1 tl leivinjauhetta
0,5 tl ruokasoodaa
200 g tummaa, maidotonta suklaata

Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen. Laita muutamalle uunipellille leivinpaperi. Vatkaa margariini ja sokerit vaahdoksi sähkövatkaimella. Lisää joukkoon jogurtti ja vanilja. Vatkaa sekaisin.

Mittaa yhteen jauhot, leivinjauhe ja ruokasooda. Sekoita ja lisää joukkoon suklaarouhe. Kaada jauhoseos taikinan joukkoon ja sekoita tasaiseksi. Pyörittele n. 2-3 cm halkaisiljaltaan olevia palleroita ja laita ne pellille. Muista leviämisvara. Paista n. 10-12 minuuttia uunin keskitasolla. Anna kiinteytyä hetki ennen kuin nostat jäähtymään pelliltä.

Säilytä ilmatiivissa purkissa. Säilyy noin viikon huoneenlämmössä. Taikinan voi pakastaa ja ottaa sulamaan tarvittaessa. Säilyy pakastimessa noin 3 kk.


Sitten siihen pelaamiseen. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa, kun meillä on pelattu Skip-Boa. Voi taivas! Tunnustan olevani maailman huonoin korttien sekoittaja. Vai mitä mieltä olette?




Meillä on ollut melkoisia hihityshepuleita jakojeni jälkeen. Ei oikein onnistu tämän äiteen korttien sekoitus. Kuvissa aika mones vastaava peli jo. Ainakin teen voittamisen helpoksi jollekin. 

keskiviikko 2. elokuuta 2017

Ruusuvadelmahillo

Seisoin puutarhassa kädessäni ja suussani tuoreita vadelmia ja samalla nenääni leijaili ruusun tuoksu. Sillä sekunnilla tiesin, että tässä olisi hyvä makupari. Vadelma taittaa ruusun kukkaisuutta sekä parfyymin makua ja tekee tekee hillosta herkullisen. Ruusu puolestaan tuo uutta makua ja ruusun aromia vadelman joukkoon. Odotan oikein, että toimerrun leipomaan skonsseja, hillo olisi niille ihan täydellinen. Samoin voin kuvitella sitä lusikallisen kuppikakun sisällä.

Tässä versiossa on ruusun maku aika vahvana. Jos haluaa vaan pienen vivahteen ruusun makua, kannattaa laittaa vain vähäsen ruusun terälehtiä.

Ruusuvadelmahillo

500 g vadelmia, tuoreita tai pakastevadelmia
1-2 dl ruusun terälehtiä, myrkyttömästi kasvatettuja
0,5 dl vettä
250 g hillosokeria

Kerää kauniina ja kuivana aamuna terälehdet. Huuhtele ne ja puhdista tarkoin kaikki kamut (ötökät) pois. Silppua lehdet pienemmäksi. Mittaa kattilaan vadelmat, ruusun terälehdet ja vesi. Anna kiehahtaa ja kiehua noin 5-10 minuuttia. Lisää joukkoon hillosokeri ja keitä vielä kymmenen minuuttia. Kuori vaahto pois pinnalta. Anna jäähtyä hetki ja purkita puhtaisiin ja desinfioituihin purkkeihin. Valmista hilloa tulee noin 1 litra.

Hyödynsin testisatsiini viimeiset pakastemarjat. Hurjan helppoa hillon tekoa!

Joulun hedelmäkakku ja joulukorttiasiaa

Tziiitziiitziiitziii, kopkopkopkop ja uudestaan ja uudestaan kaikuvat kovat äänet päässäni kuulokkeista huolimatta. Vedämme sinut välillä ul...