Kollaasi

Kollaasi

perjantai 28. heinäkuuta 2017

Ohrakryynipuuro

Otsikossa ei ole kirjoitusvirhettä, vaan taas tämä sydämeltään porilainen haikailee kotiseutunsa herkkuja. Ohrakryynivelli on porilainen perinneruoka. Ei se ole sen kummallisempaa kuin ohraryynejä, maitoa ja vähän suolaa hyvin pitkään haudutettuna. Monelle siihen kuuluu olennaisesti rusinasoppa. Itse halusin nyt vähän paksumpaa puuroa ja hyödyntää vuodenajan parhaita herkkuja, kuten mustikoita ja mansikoita. Näitä upeita suomalaisia superruokia.

Kaikkien superhyperterveysruokien keskellä sitä joskus hukkaa ajatuksen siitä, että miten upeaa ruokaa Suomessa on saatavilla. Metsämarjat, niin hyviä ja täynnä mm. vitamiineja ja antioksidantteja. Sienet ovat myös melkoisia terveyspommeja. Niissä on kuituja, vitamiineja, jonkin verran proteiinia, kaliumia ja onpa esim. kantarellissa rautaakin. Puhumattakaan siitä liikuntamäärästä, mitä sienihullu saa metsässä liikkuessaan. Tästä puhun nyt kokemuksen syvällä rintaäänellä.

Monet teilaavat nykyään kotimaiset viljat, mutta meille ne onneksi sopivat nykyään hyvin. Meillä käytetään paljon spelttiä ja ohraa, suosikkiviljojani. Varsinkin pitkään haudutetuissa puuroissa käytän mielelläni kokonaisia ryynejä, jolloin viljan kaikki hyvät ominaisuudet ovat tallessa.


Ohrakryynipuuro

1,5 dl ohraryynejä
1 - 1,2 l maitoa, omaan ruokavalioosi sopivaa (ei rasvatonta)
suolaa maun mukaan

Kiehauta maito ja sekoita joukkoon ryynit. Anna hautua vähintään kaksi, mielellään neljäkin tuntia miedolla lämmöllä välillä sekoitellen. Pidä kansi päällä muina aikoina. Mausta suolalla makusi mukaan. Tarjoile lämpimänä marjojen, kiisselin tai voisilmän kera. 

Kultainen tunti on ihanaa kuvausaikaa. Tämä kuva on napattu puhelimella, ei mitään filttereitä tai kuvanmuokkausta ole tarvittu.

Olen aivan rakastunut grillattuun sydänsalaattiin. Niin hyvää!


torstai 20. heinäkuuta 2017

Tuplasuklaabrownie marjoilla

Wuhuu! Ei kaksi ilman kolmatta. Taas uusi postaus. Tässä on kyllä häpeilemättä käytetty lapsityövoimaa leivonnaispalkalla. Että mä olen ylpeä. Neiti teki tämän äidin ohjeistamana! Hän mittasi ja punnitsi. Vahti suklaata ja rasvaa liedellä. (Olin vieressä vahtimassa puolestani Neitiä.) Hän sekoitti taikinaa ja paloitteli käsin suklaata. Punnitsi suklaarouheen ilman, että sitä meni viittä grammaa enempää suuhun. Taikinaa kyllä meni senkin edestä. Ehkä Neidin avun vuoksi tästä tulikin niin hyvää! Huolellinen tekijä ja itse pystyin kerrankin miettimään kunnolla, että mitä laitetaan ja miten.

Brownie on mehevä ja kostea. Se pysyy jäähtyneenä hyvin kasassa ja sulaa suuhun. Tuoreen marjat raikastavat sitä ja jos siihen laittaisi jätskipallon kylkeen, olisi nautinto täydellinen. En usko, että kukaan arvaa kyseessä olevan vegaaninen leivonnainen ja jauhoina käytetty pelkkää spelttiä. Spelttijauhot tuntuvat toimivan paremmin kananmunattomassa leivonnassa.


Tuplasuklaabrownie 
16-20 palaa

100 g margariinia sulatettuna
150 g tummaa maidotonta suklaata sulana
2 dl sokeria
2 rkl siirappia
1 tl vaniljauutetta tai 2 tl vaniljasokeria
3 rkl tummaa kaakaojauhetta
4 - 4,5 dl spelttijauhoja (sekaisin erittäin hienoja ja puolikarkeita)
1 tl leivinjauhetta
0,5 tl ruokasoodaa
2 dl soijamaitoa tai muuta maitoa
50 g suklaarouhetta
---
3-4 dl erilaisia marjoja

Laita uuni lämpenemään 180 asteeseen. Rypistä leivinpaperiarkki, oio se ja taputtele se vuokaan. Kuulostaa hullulta, mutta toimii. (Meilla vuoan koko n. 24 cm x 24 cm) Sulata kattilassa miedolla lämmöllä rasva ja 150 g suklaata. Sekoita joukkoon sokeri, siirappi ja vanilja.

Sekoita toisessa kulhossa jauhot (4 dl aluksi), siivilöity kaakaojauhe, leivinjauhe ja ruokasooda. Kaada rasvasuklaaseos joukkoon. Lisää maito. Jos taikina jää kauhean ohueksi, lisää vielä 0,5 dl jauhoja. Sekoita joukkoon suklaarouhe. Kaada taikina vuokaan. Ripottele päälle marjat. Paista uunin keskitasolla 35-40 minuuttia. Tarkoitus ei ole paistaa ihan rutikuivaksi asti. Anna jäähtyä.

Vegaanisia ja samalla tietenkin maidottomia rasvoja ovat mm. hopeinen Sunnuntai ja tummansininen Keiju. Tummissa suklaissa on paljon valinnan varaa omasta mausta riippuen. Lidliltä löytyy edullinen Fin Carré ja laatuun panostettaessa tietenkin Lindt Excellance. Tämä ohje voisi toimia gluteenittomanakin, on niin mehevä. Korvaa spelttijauhot gluteenittomalla jauhoseoksella. Leivonnaisen voi tehdä myös normaaliin ruokavalion tuotteilla.



keskiviikko 19. heinäkuuta 2017

Helppo sienisalaatti

Toistaiseksi vain unelmoin metsäretkistä ja tuoreista sienistä. Onneksi jääkaapissa on yhä suolasieniä viime kaudelta, pakastimestakin löytyy erinnäinen kasa ja kuivattuja on vielä koko kylälle. Jännä homma, varastoja on vaikka kuinka paljon, mutta silti tuntee poltetta lähteä metsään keräämään sieniä. Suorastaan ahdistaa, kun sinne ei nyt ole menemistä.

Kotona kokkailin hyvin helppoa sienisalaattia. Se ei vaatinut monimutkaisia aineita ja paljoa valmistelua. Hieman liotusta, silppuamista ja sekoittamista. Valmista! Onneksi kyse oli näin helposta ohjeesta, sillä tein sen kahdesti. En muistanut käteni vakautta ja lennätin ruissipsit sienisalaatilla kaaressa lattialle liukkaalta lautaselta. Hetken mietin lämpöisiä mielessäni. Sitten kiitin miestäni, että oli samalla kertaa silpunnut enemmän sipulia. Minun oli helppo tehdä uusi salaatti.


Sienisalaatti

3 dl suolasieniä liotettuna 
1 kesäsipuli tai purjoa tai punasipulia
muutama oksa timjamia
0,5 dl öljyä
balsamiviinietikkaa maun mukaan
ripaus sokeria
maun mukaan suolaa ja pippuria

Laita sienet likoamaan kylmään veteen. Sienistä liotetaan liika suola pois. Maistelemalla selviää, että koska sienet ovat sopivia. Silppua sipuli hienoksi. Käytin myös osan varresta. Nypi timjamin lehdet. Sekoita yhteen liotetut sienet, sipuli ja timjami. Sekoita yhteen kastikkeen ainekset ja lisää sitä sienien joukkoon niin paljon kuin haluat. Tarkista maku. Terävyyttä makuun saat esimerkiksi sitruunalla. Anna maustua hetki ja aseta tarjolle. Itse söin salaatin ruissipseiltä. 

Yrttikuvia:

Olen tykästynyt Järvikylän pallobasilikaan. Se käy ihan huonekasvista ja meillä se on kestänyt mukavan pitkään. Makukin on hyvä.

Suklaaminttu on toinen rakkauteni. Se on nyt innostunut kasvamaan toden teolla. Siitä pitäisi varmaan tehdä jotain tai ainakin säilöä. 

Sitruunatimjami on myös yksi suosikeistani. Se kasvaa innokkaasti. Oli vaan hyvin hankala kuvattava. En saanut siitä edustavaa otosta vaikka kuinka yritin.





tiistai 18. heinäkuuta 2017

Spelttipannarit

Kirjoitettavien tekstien määrä se vaan kasvaa kasvamistaan! Mitenköhän sitä saisi otettua itseään niskasta kiinni? Nyt yritän tällaista, että kirjoitan heti ylös, kun teen jotain uutta. Tällä kertaa on aamu-unisten aamiaista tarjolla. Nukuin Neidin kanssa pitkään ja Neiti ei olisi jaksanut millään nousta ylös. Näen painajaisia siitä, että tyttönen aloittaa koulun syksyllä. Tykinlaukauksellako hänet herätän? Vai pitääkö hankkia vanhanaikainen herätyskello ja emalivati? Siihen luulisi heräävän. 

Muutenkin koulunalku tuntuu hurjalta, mun vauvani on jo noin iso. Haikeus täyttää mielen. Vielä lapsukainen tulee syliin ja kertoo rakastavansa, mutta kauanko se jatkuu? Toivottavasti hän on yhtä läheinen aina kanssani ja uskaltaa puhua asiansa. Oma harvahampaani, joka opetti äidin nostamaan taas rahaa pankkiautomaatista. Voitte vaan kuvitella, että miltä tuntui kaivaa säästöpossun kätköistä hammaskeijun kolikko... Palautin sen korkojen kera ja nyt olen pitänyt kolikoita koko ajan rahapussissa. Tarviihan niitä tuolla muuallakin. 

Sitten asiaan. Aamupalalle sopivat hyvin astetta terveellisemmät pancakesit. Spelttia, omaan ruokavalioon sopivat maitovalmisteet, ei sokeria ja paljon marjoja kaveriksi. On niin hyvää!


Spelttipannukakut

1,5 dl erikoishienoja spelttijauhoja (Sunspelt linkki menee oikeaan tuotteeseen, ei mainos)
1 dl vehnäjauhoja
1,5 tl leivinjauhetta
0,5 tl suolaa
2 rkl rypsiöljyä tai vastaavaa
4 - 4,5 dl soijamaitoa tai ruokavalioosi sopivaa maitoa

Sekoita yhteen kuivat aineet, lisää sitten hitaasti koko ajan sekoittaen maito ja öljy. Anna turvota vartin verran. Paista keskikuumalla lettupannulla, käännä, kun taikina on hieman hyytynyt ja lettu on sopivan värinen alta. Paistorasvaksi käy esimerkiksi tummansininen Keiju, Hopeinen Sunnuntai tai voi, jos et tee vegaanisena. 

Sitten vähän muita kesäkuvia. Joskus kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa.


Äh, ainoa sieni, jonka olen nyt löytänyt. Tosin en ole päässyt liiemmälti metsäänkään.

Alppiruusu mökiltä, kerrankin voin valittaa, että kuvatessa oli liiankin valoisaa.

Lupiini ja sen kaveri

Erään illan jätskiöverit