Kollaasi

Kollaasi

keskiviikko 20. syyskuuta 2017

Omenakanelitoffee

Syksy, lempivuodenaikani. Se antaa ideoita vaikka mihin ja raaka-aineita on tarjolla todella paljon. Tällä kertaa raaka-aineet eivät ole luonnosta kerättyjä, vaan niissä on ihan vain syksyinen maku. Vai mitä sanotte omenasta ja kanelista? Sehän kuuluu syksyyn kuin pillit tatteihin. Nyt en tehnytkään omenapiirakkaa, vaan keitin kasaan kuivaa omenasiideriä, jolla maustoin toffeen. Sellaisen toffeen, joka on pehmeää olematta liian pehmeää. Purtavaa, mutta ei jää hampaisiin kiinni. Täydellisestä toffeeta siis!



Omenakanelitoffee
n. 24 palaa

230 g kuohukermaa
150 g glukoosisiirappia
200 g sokeria
40 g voita
90 g kasaan keitettyä siideriä
---
ripaus suolaa
kanelia ja inkivääriä maun mukaan

Keitä ensin kasaan siideri. Tähän määrään minulla oli 0,33 dl tölkki kuivaa omenasiideriä, ei mitään esanssilitkua sitten. Kattilaan kovalle lämmölle ja anna kiehua niin, että sitä on noin desi jäljellä. Laita noin 13 cm x 25 cm vuokaan leivinpaperi. Tai käytä silikonivuokaa. Itse kaadoin seoksen Jamie Oliverin silikoniseen leipävuokaan. Se oli juuri sopivankokoinen ja jäähtynyt toffee irtosi helposti.

Mittaa kattilaan kerma, siirappi, sokeri, voi ja siideri. Keitä ensin kovalla lämmöllä, kun kiehuu, alenna kohtalaiseksi lämpötila. Anna kiehua 20-30 minuuttia tai niin kauan, että seos saavuttaa 120 asteen lämpötilan. Mausta suolalla, kanelilla ja inkiväärillä. Kaada vuokaan ja anna jäähtyä. Leikkaa kovettunut toffee paloiksi öljytyllä veitsellä.



Syystunnelmia itsetehtyjen somisteiden myötä



lauantai 16. syyskuuta 2017

Sikurirouskuista tehty Panna cotta

Noni, nyt sillä on viimeinenkin ruuvi löysällä. Miksi ihmeessä pitää tehdä sienistä jälkiruokaa? No ihan siksi, että sikurirouskun maku sopii hyvin jälkiruokiin. Sopii sienenystävän jälkiruoaksi mitä parhaiten. Maku on yllättävän makea, joten kannattaa olla tarkka siitä paljonko laittaa sokeria mukaan. Panna cotan maustaminen on muutenkin mielenkiintoista puuhaa. Kermaan pystyy uuttamaan hyvin erilaisia makuja. Samoin pystyy maustamaan mm. kinuskikastiketta eri mauilla. Mieleeni on tullut yhtä sun toista eri ajatusta panna cotan ja erilaisten kastikkeiden maustamisesta. Minnan koekeittiö on siis taas toiminnassa.


Sikurirousku Panna cotta
3-4:lle

3 dl kuohukermaa
2 dl sikurirouskuja
1-2 rkl fariinisokeria
2-2,5 liivatelehteä
1 tl vaniljauutetta

Suklaakastike
1,5 dl kuohukermaa
0,5 rkl glukoosisiirappia (ei pakollinen)
100 g hyvää, tummaa (70%) suklaata rouhittuna

Karamellisoidut sikurirouskut
2 dl sokeria
2 dl vettä
1 dl sikurirouskuja

Tee ensin panna cotta hyytymään. Laita kattilaan kuohukerma ja sikurit. Kiehauta ja anna maun uuttua puolisen tuntia. Siiviöi sitten sikurit pois. Laita liivatteet likoamaan runsaaseen kylmään veteen viideksi minuutiksi. Kuumenna kerma uudelleen. Lisää siihen lionneet liivatteet, joista on vesi puristettu pois. Sekoita hyvin. Lisää makusi mukaan sokeria ja vaniljaa. Ole varovainen fariinisokerin kanssa ettei tule liian makeaa. Kaada annosvuokiin ja laita hyytymään jääkaappiin.

Tee seuraavaksi karamellisoidut sikurirouskut. Mittaa kattilaan vesi ja sokeri. Kiehauta ja sekoita niin, että sokeri liukenee veteen. Lisää sikurirouskut. Keitä miedolla lämmöllä 20 minuuttia tai kunnes rouskuissa alkaa näkymään läpikuultavuutta. Nosta rouskut pois reikäkauhalla ja aseta jäähtymään leivinpaperin päälle. (Tähän minun pitää sanoa, että haluaisin kokeilla vielä paistetuista sikurirouskuista, mutta nyt en ehdi. Päivittelen ohjeen myöhemmin, jos se toimii vielä paremmin.)



Tee suklaakastike. Mittaa ainekset kattilaan. Kuumenna sekoitellen niin kauan, että suklaa sulaa. Anna jäähtyä.

Kun panna cotta on hyytynyt, kumoa se lautaselle. Asettele päälle sikurirouskut ja suklaakastiketta. Tarjoile.

Ruoasta oli ihan liian vähän kuvia, niinpä heitän pari kuvaa luonnosta. Siellä kun liikkuu rauhassa, huomaa monia ihania ja ihmeellisiä asioita. Tällä kertaa kuvasin limasieniä ja hyytelösienen.

Nuijanuoranen

Liuskahytykkä (hyytelösieni)






torstai 14. syyskuuta 2017

Suolattu suklaaganachekakku vadelmilla

Suomessa tuntuu olevan ihan ikioma musta aukko. Se sijaitsee Helsinki-Vantaan lentokentällä. Ja millä minä perustelen väitteeni? No ihan sillä, että paketit katoavat sinne teille tietymättömille. Kummallisestikin vielä. Yleensä Saksasta ja Britanniasta paketit löytävät tiensä Keski-Suomeen, mutta jos paketti tulee Yhdysvalloista, se häipyy kuin avaruusraketti mustaan aukkoon.

Minulla on muutaman kuukauden sisään ollut kaksi pakettia tulossa Yhdysvalloista. Yllätys! Kummastakaan ei ole hajuakaan, että missä ovat. Jännä homma, että miten ne löytävät tiensä Miamista ja Länsi-Virginiasta tänne, mutta sitten ei ole enää aavistustakaan mihin menevät. Yleensä kyseessä on ollut vielä vähän arvokkaampi lähetys, jolla on seurantakoodi.

Hankalaksi tilanteen tekee se, että itse asialle ei voi tehdä oikeastaan mitään. Tullista ei voi tiedustella, että onko paketti siellä. Itse ei voi tehdä selvityspyyntöä Postille kansainvälisen postilain mukaan. Myyjän pitää se tehdä. Kaikki eivät viitsi sitä alkaa tekemään, vaan maksavat asiakkaalle suosiolla rahat takaisin. Katoaako teiltä lukijoilta paketteja?

Mutta sitten reseptiin. Minun teki mieli jotain tosi hyvää. Ja kun olen niin laiska leipuri nykyään, niin tietenkin piti päästä mahdollisimman vähällä. Suklaata piti tietenkin saada oikein kunnon annos ja sitten vielä kinuskia. Kakun salaisuutena on mahdollisimman laadukas tumma suklaa. Silloin ei liivatetta tarvita. Jos laittaa halpaa, vähän kaakaovoita sisältävää suklaata, se ei hyydy.

Tumman suklaan itseoikeutettu pari on vadelma, joka tuo kakkuun mukavasti raikkautta. Kokonaisuus kruunataan nopealla kinuskikastikkeella. Runsaan tumman suklaan vuoksi tämä kakku on suklaan tosifaneille. Niille, jotka pitävät enemmän maitosuklaasta, kannattaa vatkata kermaa viereen kevennykseksi ja tarjota vielä aika pieni pala kerrallaan.


Suklaaganachekakku
n. 10-12 hengelle

Pohja:
200 g kaurakeksejä
90-100g voita tai margariinia

Täyte:
1,5-2 dl vadelmahilloa, mielellään itsetehtyä, se on raikkaampaa
----
300 g tummaa suklaata
2,5 dl kuohu- tai vispikermaa
2 rkl voita
sokeria maun mukaan
1 tl vaniljauutetta
sormisuolaa maun mukaan

Päälle:
3-4 dl vadelmia

Kinuskikastike:

1,5 dl fariinisokeria
1,5 dl kuohukermaa
1 tl voita
ripaus suolaa

Keitä fariinisokeria ja kuohukermaa noin 5-10 minuuttia tai kunnes kastike tuoksuu hyvältä ja on paksuuntunut. Jos sitä keittää liian vähän aikaa, se tuoksuu sellaiselta sokeriselta ja tavallaan raa'alta. 

Laita leivinpaperi irtopohjavuokaan (halk. 20-22 cm), niin että pohja on piilossa. Aseta reunat päälle ja loput paperista jäävät reunojen ulkopuolelle. Leikkaa liiat pois. 

Murskaa keksit. Lisää joukkoon voisula. Painele irtopohjavuoan reunoille ja pohjalle. Paista 175 asteessa 5 minuuttia. Anna jäähtyä. 

Levitä pohjan päälle hillo. Kiehauta kerma. Lisää joukkoon 300 g suklaata rouhittuna sekä voi. Anna suklaan sulaa. Sekoita tasaiseksi. Mausta sokerilla, suolalla ja vaniljauutteella. Anna jäähtyä hetki ja kaada sitten pohjan sekä hillon päälle. Laita jääkaappiin hyytymään noin 8 tunniksi tai pidemmäksi aikaa. Irroita varoen vuoasta ja siirrä tarjoilulautaselle. Koristele vadelmilla. 

Keitä nopea kinuskikastike. Sekoita kattilassa fariinisokeri ja kerma. Keitä niin kauan, että kastike sakenee ja alkaa tuoksumaan kypsältä. Aluksi siinä on hurjan makea haju, mutta se muuttuu, kun kastike kypsyy ja sakenee. Lisää voi ja suola. Anna jäähtyä. 

Pelkkä suklaakakku säilyy useamman päivän jääkaapissa hyvänä. Vadelmat pahentuvat nopeammin. 

Kakun voi tehdä gluteenittomana käyttämällä gluteenittomia keksejä ja varmistamalla, että suklaa on myös gluteeniton. Vegaaniversion voi kokeilla tehdä käyttämällä kookoskermaa.